Hetkiä auringonlaskua kotinaapuruston yli katsellen.
Silloin tuntuu, että koko maailma on edessäsi sen pienen hetken.
Silloin tuntuu, että on maailman oikealla puolen. Ihan oikeassa paikassa.
Kesä alkaa lähestymään, sen myötä tulee kiire.
Ei saisi kiirehtiä, Mutta kun.
Kesän suunnitelmat täyttyy ihminen ihmiseltä, toivottavasti
ehdin nähdä kaikkia. Ja toivottavasti tästä kesästä tulee ihana kesä.
Kaikki sitä toivoo, mutta silti.
Perheen pellavapään sunnuntaipäivä kului äidin kanssa
"vauvavideoita" eli videoita lapsuudesta katsellen.
Äitienpäivän kunniaksi. Äiti tosin päivän lopuksi nukahti nojatuoliin.
Ihan parasta.
Tämä on omituista, kuinka aika kuluu niin nopeasti, ja ihan kohta
koulut on jo loppu ja ollaan ihan toisissa maisemissa.
Ja minä kun aloin jo sopeutumaan tänne, vihdoinkin.
Vihdoinkin on oikeasti kivaa mennä kouluun, kun siellä
on oikeita kavereita odottamassa. Vihdoinkin
koulutien varrella olevat roskikset ja paloposti näyttävät
tutuilta. Vihdoinkin osaan kulkea bussilla Singaporen
keskustaan ja kävellä bussipysäkiltä leffateatteriin. Vihdoinkin
pystyn tunnistamaan että onko joku kotoisin Kiinasta vai
Japanista. Vihdoinkin koulupuvun paita näyttää käytetyltä,
Vihdoinkin muistan kaikkien luokkakavereideni nimet.
Vihdoinkin tuntuu onnelliselta.
Ihanaa äitienpäivää kaikille tärkeille äideille ja äidinkaltaisille!!
-Maija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti